tiistai 29. tammikuuta 2013

V*tun vikke ja ihana vikke

haha,toi otsikko kuvaa niin mun eilisiä vikke fiiliksiä.
Kävin jo 13 aikaan ratsastamassa kun lintsasin kaksi viimestä tuntia ja reippailin tallille.
Tallilla heitin ensitöikseni hepoille päiväheinät ja rupesin siivoomaan viken karsinaa,joka oli aivan sikamaisessa kunnossa... melkein tuntihan mulla siinä vierähti,että sain karsinan siivottua,laitettua uutta purua,laitettua vedet ja heinät ja lopuksi ruuat.
Otin viken käytävälle harjailin ja laitoin varusteet. Saatettiin olla huvittava näky pinkkeine huopineen,mustilla pinteleillä ja sinisillä hivareilla varustettu wnb kouluratsukko otti suunnan kentälle.
Kävelin 10 minuutin alkuverkat pitkinohjin ja sen jälkeen tein
tällästä tehtävää. eli mustalle ja ruskeelle otin pohkeenväistöö ja tolle lilalle osalle suoristin ja sit taas väistätin. Tehtiin myös kokeilumielessä ilman suoristusta eli V:n tapasta väistöjuttua.
Toi harjotus meni ihan hyvin,aluks poni oli toosi hidas pohkeelle eikä meinannut liikkua väistäen kumpaankaan suuntaan,mutta pikkuhiljaa vertyi ja tulikin sitten hyviä pätkiä! Päivän teemana oli keskittyä mun omaan istuntaan,joten laitoin ylipitkät jalustimet ja rupesin ravailemaan rennosti vapaalla ohjalla. Keventelin aluksi vaikka se oli hirveen vaativaa,sitten kun poni liikkui rentona,istuin alas ja ensin vaan keskityin istumaan pomppimatta,joustamaan vyötäröllä ja pitämään tasaisen tuntuman ' leikki ohjilla' eli pidin käsiä vaan ilmassa mahdollisimman tasasesti.Seuraavaks keskityin mun jalkoihin,jotka meinaa heilua turhan paljon harjoitusravissa eikä jalustinkaan pysy jalassa. Kauan väänsinkin että jalka oli hiljainen,kantapää alaalla ja jalustin pysyi jalassa,heiluttamatta mun yläkroppaa liikaa. Pitäis kai tehä vatsoja enemmän ja keskittyä muutenki oman vartalon hallintaan.
Ravailuitten jälkeen otettiin laukkoja,mutta poni kuumui liikaa ja kentällä laukkaamisesta meinas jo tulla vaarallista,joten menin suosiolla pellolle vetämään vähän hankilaukkaa. Kauaa ei poni jaksanut riehua ja näyttikin vähän uupumisen merkkejä,mutta ei kentällä vieläkin sama sikailu,joten viiletin vähän menemään tallitietä kun se on ylämäkee ja loppuu kenttään. Ponista tuli tosi hikinen joten loppuverkoiks lähdettiin maastoon,otin satulan pois,laitoin loimen ja lähettiin. käytiin noin ½ h kävely maasto,poni oli tosi fiksu eikä pelännyt mennessä mitään,vaikka vastaan tuli vaikka mitä. Kotiin tultaessa poni 'säikkyi' kaikkee turhaa ja oli rasittavalla päällä,kaikki meni tallipihaan asti hyvin,kunnes vikke saa siepin,hyppää pystyyn ja pukittaa -> saara tippuu jaloilteen, tallissa kun laittelin vikkee pois niin se oli sellanen ihana halinalle <3 rakastan sitä niin paljon,vaikka se onki välillä ihan kakkapää heppa.
itsenäisyyspäivän jeekuilua

pieniä onnistumisen hetkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti